Skip to main content
Ympäristövaikutukset
Luonnonvarakeskuksen tutukimus kalatuotteiden ilmastovaikutuksista

Norjalainen ja suomalainen kilpailivat siitä, kummalla on pienempi hiilijalanjälki. Suomalainen voitti! 

Luonnonvarakeskus selvitti kotimaisten kalatuotteiden ilmastovaikutuksia:

  • Kotimaisesta kasvatetusta kirjolohifileekilosta päätyy ilmastoon hiilidioksidia 3,7 kg CO2/ekv/kg. Vastaava hiilidioksidipäästö norjalaisesta lohifileestä on 4,6 kg CO2/ekv/kg
  • Mitä tämä hiilijalanjälki, eli tässä tapauksessa hiilipyrstönjälki, tarkoittaa? Hiilijalanjälki tarkoittaa jonkin tuotteen, toiminnan tai palvelun aiheuttamaa ilmastokuormaa eli sitä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja tuotteen (tässä: kirjolohifileekilo) tai toiminnan elinkaaren aikana syntyy.

Sama suomeksi: kotimainen kala on fiksu valinta lautaselle, ja lisäämällä kotimaisen kalan osuutta ruokavaliossa pystytään ruoankulutuksen ilmastovaikutuksia pienentämään

Ympäristövaikutukset
Norjalaisen ja suomalaisen kilpailu kymenlaaksolaiselle lautaselle

Norjalainen ja suomalainen kilpailivat siitä, kummalla on lyhyempi matka kymenlaaksolaisten ruokalautaselle

Suomalainen kirjolohi voitti, mutta norjalainen lohi päätyi lautaselle kuitenkin todennäköisemmin, koska:

  • Suomalainen syö vuosittain kotimaista kasvatettua kirjolohta 1,3 kiloa ja ulkomaalaista kasvatettua lohta (pääosin norjalaista) 3,5 kiloa.
  • Vuonna 2019 Norjasta tuotiin kalaa ja äyriäisiä noin 350 miljoonan euron arvosta.
  • Kotimaisella kasvatetun kalan määrällä ei pystytä vastaamaan jalostusportaan tarpeisiin, jolloin raaka-ainetta on tuotava ulkomailta. Melkein 70 prosenttia suomalaisten syömästä kalasta tuleekin ulkomailta, lähinnä Norjasta ja Ruotsista, joka vaikuttaa negatiivisesti Suomen kauppataseeseen

Ympäristövaikutukset
Joulukalaa pienemmällä hiilijalanjäljellä

Joulukalaa ruokapöytään - pienemmällä hiilijalanjäljellä

Luonnonvarakeskus selvitti kotimaisten kalatuotteiden ilmastovaikutuksia:

Sama suomeksi: kotimainen kala on fiksu valinta lautaselle, ja lisäämällä kotimaisen kalan osuutta ruokavaliossa pystytään ruoankulutuksen ilmastovaikutuksia pienentämään

Terveellistä kalaa kaksi kertaa viikossa

Kala sisältää paljon proteiineja sekä useita vitamiineja ja kivennäisaineita. Kalassa on runsaasti hyödyllisiä rasvahappoja, joiden on osoitettu vähentävän sydän- ja verisuonitautiriskiä. Kalassa on myös paljon D-vitamiinia. Kalaa on hyvä syödä kalalajia vaihdellen kaksi kertaa viikossa.
Sosioekonomiset vaikutukset
Kaupallisen kalastuksen päälajit Uusimaa ja Kymenlaakso
Sosioekonomiset vaikutukset
Kaupalliset kalastajat Suomen etelärannikolla

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit

Quis nostrud exercitation ullamco laboris nisi ut aliquip ex ea commodo consequat

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit, sed do eiusmod tempor incididunt ut labore et dolore magna aliqua. Ut enim ad minim veniam, quis nostrud exercitation ullamco laboris nisi ut aliquip ex ea commodo consequat.

Sed do eiusmod tempor incididunt ut labore et dolore magna aliqua

Ympäristövaikutukset
Ilmastovaikutus meidän tärkeimmillä proteiinilähteillä

Ilmastovaikutus meidän tärkeimmillä proteiinilähteillä

Naudanliha

14 - 42kg

Sianliha

3,9 - 10kg

Viljat

0,6 - 1,6kg

Broilerinliha

3,7 - 6,9kg

Viljellyt kalat

3,6 - 5,5kg

Juustot

4,2 - 16kg

Maito

0,8 - 1,7g

Kasvatetulla kalalla on pieni hiilipyrstönjälki

Ilmastojalanjäljen osalta kasvatettu kala on todellakin viisas valinta. Verrattuna moniin muihin proteiinilähteisiin, kalalla on vähäinen ilmastovaikutus.

On kuitenkin tärkeää muistaa se, että puhuttaessa eri elintarvikkeiden ilmastojalanjäljestä otetaan huomioon koko ruokavalio. Keskittymällä vain yksittäisiin elintarvikkeisiin voi mielipiteemme vääristyä. Esimerkiksi vaikka naudanlihalla on muihin proteiinilähteisiin verrattuna suurempi hiilijalanjälki, niin hyvin harva meistä syö koko lautasen lihaa ateriallaan.

 On hyvä sisällyttää lautaselle enemmän sellaisia elintarvikkeita, joilla on pienempi ilmastojalanjälki - kuten kala, mutta se ei välttämättä tarkoita, että täytyy kokonaan luopua niistä, joilla on suurempi ilmastovaikutus.