Ympäristövaikutukset
Luonnonvarakeskuksen tutukimus kalatuotteiden ilmastovaikutuksista
Norjalainen ja suomalainen kilpailivat siitä, kummalla on pienempi hiilijalanjälki. Suomalainen voitti!
Luonnonvarakeskus selvitti kotimaisten kalatuotteiden ilmastovaikutuksia:
-
Kotimaisesta kasvatetusta kirjolohifileekilosta päätyy ilmastoon hiilidioksidia 3,7 kg CO2/ekv/kg. Vastaava hiilidioksidipäästö norjalaisesta lohifileestä on 4,6 kg CO2/ekv/kg
-
Mitä tämä hiilijalanjälki, eli tässä tapauksessa hiilipyrstönjälki, tarkoittaa? Hiilijalanjälki tarkoittaa jonkin tuotteen, toiminnan tai palvelun aiheuttamaa ilmastokuormaa eli sitä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja tuotteen (tässä: kirjolohifileekilo) tai toiminnan elinkaaren aikana syntyy.
Sama suomeksi: kotimainen kala on fiksu valinta lautaselle, ja lisäämällä kotimaisen kalan osuutta ruokavaliossa pystytään ruoankulutuksen ilmastovaikutuksia pienentämään
Ympäristövaikutukset
Norjalaisen ja suomalaisen kilpailu kymenlaaksolaiselle lautaselle
Norjalainen ja suomalainen kilpailivat siitä, kummalla on lyhyempi matka kymenlaaksolaisten ruokalautaselle
Suomalainen kirjolohi voitti, mutta norjalainen lohi päätyi lautaselle kuitenkin todennäköisemmin, koska:
-
Suomalainen syö vuosittain kotimaista kasvatettua kirjolohta 1,3 kiloa ja ulkomaalaista kasvatettua lohta (pääosin norjalaista) 3,5 kiloa.
-
Vuonna 2019 Norjasta tuotiin kalaa ja äyriäisiä noin 350 miljoonan euron arvosta.
-
Kotimaisella kasvatetun kalan määrällä ei pystytä vastaamaan jalostusportaan tarpeisiin, jolloin raaka-ainetta on tuotava ulkomailta. Melkein 70 prosenttia suomalaisten syömästä kalasta tuleekin ulkomailta, lähinnä Norjasta ja Ruotsista, joka vaikuttaa negatiivisesti Suomen kauppataseeseen
Ympäristövaikutukset
Joulukalaa pienemmällä hiilijalanjäljellä
Joulukalaa ruokapöytään - pienemmällä hiilijalanjäljellä
Luonnonvarakeskus selvitti kotimaisten kalatuotteiden ilmastovaikutuksia:
Sama suomeksi: kotimainen kala on fiksu valinta lautaselle, ja lisäämällä kotimaisen kalan osuutta ruokavaliossa pystytään ruoankulutuksen ilmastovaikutuksia pienentämään
Terveellistä kalaa kaksi kertaa viikossa
Sosioekonomiset vaikutukset
Kaupalliset kalastajat Suomen etelärannikolla
Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit
Quis nostrud exercitation ullamco laboris nisi ut aliquip ex ea commodo consequat
Sed do eiusmod tempor incididunt ut labore et dolore magna aliqua
Ympäristövaikutukset
Ilmastovaikutus meidän tärkeimmillä proteiinilähteillä
Ilmastovaikutus meidän tärkeimmillä proteiinilähteillä
Naudanliha
Sianliha
Viljat
Broilerinliha
Viljellyt kalat
Juustot
Maito
Kasvatetulla kalalla on pieni hiilipyrstönjälki
Ilmastojalanjäljen osalta kasvatettu kala on todellakin viisas valinta. Verrattuna moniin muihin proteiinilähteisiin, kalalla on vähäinen ilmastovaikutus.
On kuitenkin tärkeää muistaa se, että puhuttaessa eri elintarvikkeiden ilmastojalanjäljestä otetaan huomioon koko ruokavalio. Keskittymällä vain yksittäisiin elintarvikkeisiin voi mielipiteemme vääristyä. Esimerkiksi vaikka naudanlihalla on muihin proteiinilähteisiin verrattuna suurempi hiilijalanjälki, niin hyvin harva meistä syö koko lautasen lihaa ateriallaan.
On hyvä sisällyttää lautaselle enemmän sellaisia elintarvikkeita, joilla on pienempi ilmastojalanjälki - kuten kala, mutta se ei välttämättä tarkoita, että täytyy kokonaan luopua niistä, joilla on suurempi ilmastovaikutus.